Pelaa niillä pelimerkeillä, jotka on annettu

Näinkin olen kuullut sanottavan: Pelaa niillä pelimerkeillä, jotka on annettu.

Ohjeessa on ”ojansa”. Annettuihin ”pelimerkkeihin” tyytyminen voi johtaa passiivisuuteen ja vääränlaiseen alistumiseen: En minä tälle mitään voi -tyyliin.

Hyvällä tavalla toteutettuna ohje puoltaa paikkaansa: Hyödynnän niitä vahvuuksia, joita minulla on ja opettelen hyvällä tavalla hyödyntämään ”tuulia” ympärilläni niin, että niistä tulee – ei suinkaan elämää sekoittava – vaan pikemminkin eteen päin, tavoitteisiini luotsaava voima.

Omalla kohdallani hyvinkin vahvana puskee luonteenpiirteistä ja ”luonnonlahjoista” luovuus.

”Koulussa taiteilijatyypit menestyvät parhaiten silloin, kun saavat luvan värittää ´viivojen ulkopuolelta´. He lisäävät tehtävänantoihin mielellään omanlaisensa silauksen ja kokevat tarkat työohjeet tukehduttavina.” Opi tuntemaan itsesi, Kise – Stark – Hirsh 2012

Omalla kohdallani tämä ”viivojen yli” -värittämistaipumus on jatkunut aikuisikään. Ei mitenkään niin, että olisin jotenkin hajottavalla tavalla kapinallinen vaan niin, että tuppaan löytämään toisenlaisen tavan tehdä jokin asian niin, että se sopii persoonaani.

Usein noissa hetkissä koen, että tekeminen on helpompaa ja miellyttävämpää. Bonuksena vielä se, että toteutustavasta voi aueta uusia, tuoreita näkökulmia myös muille.

Alla yksi toteutus, jossa olen tehnyt toisin kuin valokuvauksen perussäännöt sanovat. Tulos on omalla valokuvausurallanikin uniikki. – Kuka arvaa/tietää, mitä on kuvassa?

Julkaissut Pauliina Kuikka

pastori, valokuvaaja, sisällöntuottaja - pastor, photographer, content manager

%d bloggaajaa tykkää tästä: